TeemuLaunio Matkalla yhteiskunnan ymmärtämiseen ja politiikan tekoon.

Euroopan parlamentti parantaa äänestäjänsuojaa

 

Europpan parlamentti äänestää ensi viikon täysistunnossaan päätöslauselmaesityksestä Euroopan parlamenttivaalien vaalilain muuttamisesta. 

 

Kuivalta byrokratialta kuulostavan esityksen tarkoituksena on vastata vuoden 2014 vaalien yhteydessä esitettyyn kritiikkiin kommission puheenjohtajan valintatapaan, jossa mandaatti ei tule suoraan kansalta vaan jäsenvaltioiden neuvottelujen tuloksena. Mikäli päätöslauselma esitys hyväksytään, tulisi komission puheenjohtajaksi mielivien ns. kärkiehdokkaiden asettautua jatkossa ehdolle parlamenttivaaleihin, joka istuu hyvin maalaisjärkiseen demokratiakäsitykseen. Jos valtaa halajaa, on parempi hankkia sille vahva mandaatti kansalta. 

Mallin ongelma on, että komission puheenjohtajaksi pyrkivä voi saada mandaatin vain omasta vaalipiiristään (maasta josta on ehdolle asettautunut), eikä kaikilta eurooppalaisilta edes teoriassa. Euroopan Vihreät yrittivät joukkoistaa omaa kärkiehdokkaan valintaa, mutta epäonnistuivat kun nettiäänestyksessä annettiin vain 23 000 ääntä. Euroopanlaajuisesti.

Parlamentin esitys on mielestäni hyvä, mutta se tulisi laajentaa koskemaan myös komissaariehdokkaita. Nythän jäsenmaat esittävät komissaareja tehtäviinsä mitä erilaisimmin prosessien jälkeen eivätkä he usein omaa EU tason mandaattia äänestäjiltä. Tätä puutetta paikattiin Junckerin komission muodostamisen yhteydessä, kun kaikkia komissaareja tentattiin parlamentin valiokuntien toimesta vuosi sitten, jopa siten että osa ehdokkaista hylättiin. Nyt tämä kansanvallan otteen parantaminen komissaarivalintoihin pitää saattaa loppuun, ja Neuvoston sekä parlamentin poliittisten ryhmien tulee sopia herrasmiessäännöin, että seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa kansalaisilla on oikeius äänestää meppien lisäksi myös kommisaareista. 

Suomessa tämä muutos olisi helppo suorittaa vuoden 2019 osalta, jolloin äänestämme kuukauden välein eduskunta- ja eurovaaleissa. Tässä ei tietenkään ole mitään järkeä äänestäjien, puolueiden tai ehdokkaiden kannalta, ja olisikin suotavaa että oikeusministeriö siirtäisi kansallisen parlamentin vaaleja järjestettäväksi samaan aikaan eurovaalien kanssa. Suomessa komissaarin valinta on ollut vuodesta 1995 asti valtioneuvostolla, käytännössä hallituksen suurimman puolueen puheenjohtajan näpeissä. Tämä maan tapa on ymmärrettävä, mutta ei demokraattinen. Siksi suomalaispuolueiden tulisi asettaa omat komissaariehdokkaat ehdolle EP vaaleissa ja sitoutua että eurovaalien suurimman puolueen kansallinen kärkiehdokas on samalla Suomen seuraavaa komissaari. 

Äänestäjälle tämä uudistus toisi parempaa kuluttajansuojaa, kun puolueet kampailisivat keväällä 2019 selkeästi kaksissa eri vaaleissa. Puolueilla olisi pääministeriehdokas ja komissaariehdokas (+ ehdokkaat kaksissa vaaleissa) ja laajaa poliittista debattia Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta voitaisiin käydä järkevästi. Sillä Euroopan politiikka ja Suomen politiikka kietoutuvat niin paljon yhteen. 

Toivottavasti ainakin Suomessa puolueet pääsisivät asiasta sopuun ja toteutukseen vuoden 2019 osalta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

" Mallin ongelma on, että komission puheenjohtajaksi pyrkivä voi saada mandaatin vain omasta vaalipiiristään (maasta josta on ehdolle asettautunut), eikä kaikilta eurooppalaisilta edes teoriassa. "

Eduskuntavaaleissakin kansanedustajat saavat mandaattinsa vain omasta vaalipiiristään. En näe tässä mitään ongelmaa, koska vaalipiireillä pyritään joka tapauksessa turvaamaan alueellinen edustus.

Käyttäjän TeemuLaunio kuva
Teemu Launio

Totta tuokin, ja tuskinpa pielavetiset innostuisivat äänestämään EPP:n, S&D:n, ALDE:n, ECR:n tai Vihreiden kärkiehdokkaita, vaikka saisivatkin. Mutta hyvä pointti alueellisesta edustuksesta, sillä euroopanlaajuinen edustavuus tulee toteen euroopan puolueissa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kritiikin sana äänestäjän näkökulmasta:
EU-28 ja €U-19 ovat niin heterogeenisia palikoita mahdottomassa legoämpärissä, että korjaamallakaan tilanne ei parane: virheet ovat edelleenkin unionin perustuksissa, vaikka Suomikin on ollut jo 20 vuotta yhteisön jäsen, aluksi uskoen jopa olevansa kaikissa pöydissä ja ytimissä. Painoarvolla n. 1,8%?

Unionin toimintakulttuuri on osoittautunut ja pitkälti valunut ns. latinalaisen Euroopan (PIGSR)kulttuuriksi, jossa Saksan valta perustuu sen taloudelliseen vahvuuteen.

Siksi demokratiavaje, läpinäkymättömyys, korruptio, tehtyjen sopimusten kunnioittamisen/ noudattamisen PUUTE (perussopimus, Schengen- ja Dublin-sopimukset, vakaus- ja kasvusopimus, no-bailout -periaate, subsidiariteetti-periaate, tilintarkastajien tekemät huomiot, EMU:n toiminta pääoman vapaine liikkumisineen, tulon-/velansiirtorikkeet, jne.) voivat viehättää lähinnä vain ns. euroideologeja, joiden elanto tulee politiikasta.

EU-parlamentaarikkomme eivät juuri ole kosketuksissa äänestäjiinsä, eivätkä he käy aitoa dialogia netissäkään, vaan antavat ylhäältä ryhmänsä sorvaamia ja hyväksymiä julkilausumia tai maailmaa syleileviä visioita asioista, joihin hekään eivät voi vaikuttaa tai joita he eivät ede hahmota.

Kuka oikeasti haluaisi kuulua näin huonosti toimivaan yhteisöön, joka pysyy koossa vain siksi, että siihen on panostettu niin paljon poliittista ryönää, sittemmin myös rahaa?

EU-vaalien äänestäjänä voin todeta, että ruohonjuurelta käsin suojani on olematon ja että ihmisille todella tärkeät asiat voisi hoitaa paljon keveämmillä ja halvemmilla rakenteilla, ja ilman nykyisen unionin tyyppistä byrokratiaa ja jatkuvaa ongelmien luomista ja ns. rivitalojen sammutustoimia.

Väitteeni perustuu vapaaseen liikkumiseeni ja työntekooni Euroopassa jo 1960- ja 1970-luvuilla. Kansalliset valuutat olivat pieni ongelma, mutta nykytekniikalla sekään ei merkitse enää mitään. Itäblokin saaminen mukaan on nähtävissä positiivisena saavutuksena, mutta muuten unionijäsenten keskinäiset syvät riidat ovat jokapäiväisiä.

Positiivisena ihmisenä uskon, että unionilla on rohkeutta höllätä rakennettaan ja palata toimivaan talousalueeseen ja kaikille yhteisten etujen turvaamiseen. Muu taitaa olla turhaa...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU on täysin mahdoton, byrokraattinen ja epäkäytännöllinen rakennelma josta ei ole kuin haittaa EU-maille. Hajoaako EU yhteisvaluutan epäonnistumiseen vai ymmärtävätkö eurooppalaiset muutenkin ettei tässä epädemokraattisessa järjestelmässä ole mitään järkeä. Euroopan unionista ei koskaan voi tulla Yhdysvaltain kaltaista liittovaltioita ja olemmekin jo yli 20 vuotta roikkuneet jossakin epämääräisessä kansallisvaltioiden yhteenliittymän sopimusrikkomusten tilassa.

Toimituksen poiminnat